Usein kysytyt kysymykset
Miten valitsen sopivan luontaishoidon?
Luontaishoidot hoitavat ihmisen terveyttä eivätkä sairautta. Näin ollen luontaishoidoista ei voi tehdä oirekartoitinta, jonka avulla ohjattaisiin asiakkaita oireiden pohjalta tai sairauksien pohjalta tiettyihin hoitoihin. Kaikki luontaishoidot vahvistavat terveyttä. Itselle sopivaa hoitoa valittaessa kannattaa miettiä haluaako lähestyä tilannettaan enemmän kosketuksen, keskustelun vai yrttien, öljyjen tai ravintolisien kautta.
LKL ry:n jäsenyhdistysten nettisivuilta voi perehtyä tarkemmin erilaisiin hoitomuotoihin ja miettiä mikä sopisi sinulle.
Ovatko luontaishoidot turvallisia?
Keskeinen asia turvallisuuden kannalta on luontaishoitajan koulutus eli koulutus luo turvallisuutta, koska kouluttautunut luontaishoitaja osaa käyttäytyä ammattimaisesti. Luontaishoidot itsessään ovat turvallisia menetelmiä. Luonnollisesti erilaisia öljyjä ja yrttejä käytettäessä tulee huomioida asiakkaiden allergiat.
Kuvaavaa on, että Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole saanut lähes ollenkaan yhteydenottoja luontaishoitoihin liittyen. LKL ry:n yhteydenottoihin on aina vastattu, että heillä ei ole huolta luontaisalasta tilastojensa valossa.
Voiko luontaishoitoja käyttää yhdessä virallisen terveydenhuollon kanssa?
Kyllä, hoitoja voi ehdottomasti yhdistää ja käyttää yhtä aikaa virallisen terveydenhuollon kanssa. Hoidot eivät poissulje toisiaan eikä kyse ole joko-tai-valinnasta vaan itselle sopivien hoitojen yhdistämisestä tarpeen mukaan. Koulutettu luontaishoitaja ei puutu lääkärin määräämiin hoitoihin ja osaa arvioida voiko sinun terveyttäsi hoitaa luontaishoidoilla.
Mikäli olet menossa leikkaukseen, muista erityisesti kertoa mitä ravintolisiä kerrot ja tästä kysytäänkin selkeästi terveydenhuollossa.
Uskaltaako lääkärin vastaanotolla kertoa käyttävänsä luontaishoitoja?
Lääkäriliitto kannustaa ja toivoo, että vastaanotolla on luottamuksellinen ilmapiiri, että heidän potilaansa voivat kertoa kaikista käyttämistään hoidoista, myös luontaishoidoista. Lääkäriliitolla on ohjeet luontaishoitoihin suhteutumisesta asiakastyössä, jotka ovat luettavissa heidän sivuiltaan tästä.
Onko luontaishoitoja tutkittu tieteellisesti?
Voiko luontaishoitojen tehon todentaa tieteellisesti?
Toimivatko luontaishoidot?
Luontaishoitoja on tutkittu tieteellisesti ja niitä tutkitaan koko ajan lisää niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Luontaishoitoihin liittyy myös tuhansia vuosia vanha historiallinen viitekehys sekä kliininen näyttö.
Luontaishoitoja ei voi tutkia samalla tavalla kuin lääkkeitä, koska luontaishoitojen toimintamekanismi on eri. Tämä tulee esiin lukuisista kirjoituksista alasta. Kuitenkin jatkuvasti luontaishoidoilta vaaditaan kaksoissokkotutkimuksia.
Miljoonat ihmiset maailmalla ovat kertoneet saaneensa apua luontaishoidoista. Tutkimusten lisääntyminen edellyttää lisää tutkimusrahoja ja halua julkaista alan tutkimuksia tieteellisissä julkaisuissa.
Edustaako LKL ry koko kenttää?
Voiko edes puhua yhdestä alasta, kun puhutaan luontaishoidoista?
Mikä ihmeen hopeavesi?
Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry ei edusta koko luontaisalaa vaan ainoastaan LKL ry:n koulutuskriteereihin sitoutuneita luontaishoitajia. LKL ry:n keskeinen tehtävä on tuoda ymmärrystä, että luontaisalalle voi ja pitääkin kouluttautua ennen kuin ryhtyy tekemää ammattimaisesti töitä alalla. Koulutus luo turvallisuutta ja laatua työhön.
LKL ry on myös toistuvasti tuonut ilmi, että luontaishoitoalasta tarvitaan virallinen toimialaselvitys, koska luontaisala on erittäin laaja ja monivivahteinen. Yhtä aikaa Suomessa on ammatillista toimintaa, joka perustuu koulutukseen sekä erittäin pieniä marginaali-ilmiöitä. Suomessa on taipumus yleistää esim. hopeavesi-keskustelut ikään kuin ne olisivat koko luontaishoitojen kenttä, vaikka kyseessä olisi muutaman yksityisihmisen omakeksimä tapa toimia verrattuna tuhansia vuosia toimineisiin hoitomuotoihin, jota tehdään ammattimaisesti.
Hopeavesi ei ole koko luontaisalaa leimaavaa ilmiö. Itse asiassa hopeavettä saa EU:ssa myydä vain ulkoiseen käyttöön eikä hopeaa saa lain mukaan sisältyä EU:ssa ravintolisissä. Hopeavesi on noussut otsikoihin muutaman ihmisen käytettyä hopeavettä sisäisesti, mutta tämä ei liity mitenkään ammattimaiseen luontaishoitoalan toimintaan vaan yksityisten ihmisten omiin valintoihin toimia tuotteen käyttöohjeiden vastaisesti.
Myöhästyykö suomalaisten sairaudenhoito luontaishoitojen takia?
Esimerkiksi kesällä 2021 Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki ja Turun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri ja professori Juhani Knuuti ovat päässeet julkisuuteen kertomaan huolestaan, että suomalaisten hoito viivästyy, jos heillä on mahdollisuus valita luontaishoito terveydenhuollon palvelujen sijaan. Ei ole olemassa tutkimusnäyttöä, että suomalaisten merkittävät terveysuhka tai edes hoidon viivästyminen olisi koulutettujen luontaishoitajien toiminta tai luontaishoidot ylipäätään.
Koulutettu luontaishoitaja ohjaa aina asiakkaansa tarvittaessa lääkäriin. Koulutetun luontaishoitajan asiakkaiden hoito ei viivästy terveydenhuollossa ainakaan luontaishoitajan toimesta. Asiakas tietenkin päättää itse lopulta, mihin hoitoon hän menee tai ei mene ja siihen hänellä on Suomessa laillinen oikeus.
Voiko lääkäri arvioida luontaishoitojen käyttöä?
Useimmilla lääkäreille ei ole koulutusta luontaishoidoista. On epäammattimaista kommentoida luontaishoitoja ilman alan perehtyneisyyttä.
Voiko syöpää hoitaa luontaishoidoilla?
Koulutettu luontaishoitaja ei hoida syöpää (eikä muitakaan sairauksia vaan aina asiakkaansa terveyttä). Syöpää sairastavat ja hoidoissa käyvät ihmiset ovat kertoneet saaneensa apua elämänlaatuunsa luontaishoidoista. Itse asiassa europarlamentaarikkojen vuonna 2021 pitämässä seminaarissa käy yksiselitteisesti ilmi, että Euroopan johtavat lääkärit näkevät potilaan oikeudeksi saada käyttää luontaishoitoja hyvinvointinsa tukena syöpähoitojen aikana. Seminaarin tallenteen pääset näkemään tästä.
Onko riskiryhmiä tarpeen suojella luontaishoidoilta?
Koulutettu luontaishoitaja ei hoida asiakkaita, jotka eivät pysty itse päättämään asioistaan kuten vakavasti mielisairaat tai muistisairaat. Lapsia luontaishoitajat hoitavat huoltajan suostumuksella.
Lapset ovat saaneet paljon apua luontaishoidoista. On hyvä huomata, että lapset ja raskaana olevat ovat jo Suomen neuvolajärjestelmän ja myöhemmin kouluterveyden piirissä, joten nämä ryhmät eivät jää terveydenhuollon ulkopuolelle vaan ovat jatkuvasti terveydenhuoltojärjestelmän seurannassa. He eivät jää helposti pelkkien luontaishoitojen armoille, mitä usein tunnutaan pelkäävän.
Suomalaisia ei tarvitse suojella lainsäädännöllä luontaishoidoilta. Erityisesti rajoittavaa lainsäädäntöä ei tarvita, jos tavoitteena on estää hopeaveden juominen (kuten esim. Lääkäriliitto väittää Helsingin Sanomien näköislehdessä 15.7.2021 sivulla A13), koska hopeavettä ei myydä sisäiseen käyttöön Suomessa. Eikä asia muuksi muutu kieltämällä luontaishoidot esim. lapsilta, koska kyseessä ei ole luontaishoitotoimintaa vaan yksittäisten ihmisten omapäistä käyttäytymistä olla välittämättä pakkausselosteista.
Riistävätkö luontaishoitajat asiakkaidensa rahat?
Tämä kysymys nousee toistuvasti esiin luontaishoidoista puhuttaessa kuten esim. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja väittää Helsingin Sanomien näköislehdessä 15.7.2021 sivulla A13, että luontaishoitojen ympärillä pyörivät isot markkinat.
LKL ry ei ole löytänyt tästä mitään muuta kuin huhupuheita. Luontaishoidot maksavat keskimäärin 50-100 euroa (sis. alv 24 %) per kerta eli noin 60-120 min. Harva muu ammattiryhmä edes tekee näin halvalla töitä.
Luontaishoidot ovat arvolisäverovelvollista toimintaa joten tehdyistä hoidoista valtio tienaa 24 prosenttia. Koulutus tapahtuu maksullisissa yksityiskouluissa eli luontaishoitajat maksavat itse koulutuksensa ja koulutuksistakin maksetaan arvolisäveroa 24 %.
Suomessa markkinointi on lailla säädeltyä.
Miksi homeopatia aiheuttaa helposti eniten närää järjestäytyneistä luontaishoidoista puhuttaessa?
Homeopatia on lääkärin kehittämä hoitomuoto, mutta silti se nostetaan usein esiin esimerkkinä luontaishoitoalan epäuskottavuudesta ja toimimattomuudesta. Vaikka yhteiskuntamme monet toiminnot kuten tietoliikenteen arkikäytössä olevat ratkaisut perustuvat kvanttifysiikkaan samoin kuin homeopatia, terveydenhuolto katsoo maailmaan newtonilaisittain eikä halua nähdä homeopatian toimintaperiaatetta toimivana. Homeopatia on yksi luontaishoito siinä kuin muutkin järjestäytyneet hoidot. Homeopatia saa kritiikkiä osakseen, koska homeopaattisten valmisteiden luonne tuntuu monesta ihmisestä epäuskottavalta. Homeopaattiset valmisteet ovat Euroopassa lääkevalmisteita, joihin on siirtynyt alkuperäisen aineen energia. Laimennusperiaatteensa mukaisesti homeopaattiset aineet eivät voi olla vaarallisia eivätkä häiritse muita asiakkaan lääkityksiä.
Miksi luontaishoidot näkyvät usein mediassa negatiivisessa viitekehyksessä?
Tämä on erittäin hyvä kysymys ja tähän pitäisi oikeastaan vastata median edustajien sillä Suomessa suurimmat mediatalot harvoin tekevät juttuja luontaishoitoalasta muuta kuin negatiivisessa viitekehyksessä. Esimerkiksi vuonna 2021 LKL ry on yhdessä muiden alan merkittävien toimijoiden kanssa lähettänyt lehdistötiedotteen noin 1500 journalistille uudesta valtakunnallisesta Luontaishoitojen teemapäivästä sekä kannanotosta Suomen hallitusohjelmaan luontaishoitoihin liittyen, eikä yksikään journalisti ole ollut yhteydessä LKL ry:hyn tai muihin tiedotteissa mukana olleisiin tahoihin. Onneksi YLE ja Erätaukosäätiö ovat vuonna 2021 aloittaneet viisivuotisen Hyvin sanottu -hankkeen, jonka tarkoitus rakentaa Suomeen kunnioittavaa ja kuuntelevaa keskustelukulttuuria. LKL ry odottaa innolla asiallisia artikkeleita laajemmin mediaan ja osallistuu mielellään niiden tekemiseen.