Euroopan parlamenttiin perustettiin syksyllä 2010 täydentävän- vaihtoehtoisen lääketieteen intressiryhmä (EPIGCAM). Suomalaisista mepeistä mm. Sirpa Pietikäinen, jonka kanssa LKL tekee yhteistyötä, on ryhmän jäsen. Pietikäinen kutsui LKL ry:n edustajia tutustumaan Euroopan parlamentin, komission ja edustuston toimintaan huhtikuussa 2011. Työlounaalla saimme tilaisuuden keskustella myös European Federation for Complementary and Alternative Medicine EFCAM:in pääsihteeri Stephen Gordonin kanssa alan eurooppalaisesta tilanteesta. Integroitua terveydenhoitoa edistävä EFCAM on perustettu vuonna 2004 kehittämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa eurooppalaiseen terveydenhuoltoon. Se toimii täydentävän ja vaihtoehtoisen lääketieteen yhteistyöelimenä, joka ajaa sekä potilaiden, ammattilaisten, tutkijoiden että teollisuuden etuja.
 

Ensimmäisessä kokouksessaan Cam Interest Group:in jäsenet ilmaisivat huolensa perinteisten kasvirohdosvalmisteiden direktiivistä (THMPD, direktiivi 2004/24/EY), joka astuu voimaan toukokuun 2011 alussa. Aiemmin EY, Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat yrittäneet yhdenmukaistaa homeopaattisia ja antroposofisia lääkkeitä koskevia lakeja. Niiden tulkinnassa ja soveltamisessa on kuitenkin eroavuuksia ja jäsenvaltioihin on syntynyt suuria eroja tuotteiden saatavuudessa, todettiin kokouksessa.
 

EU:n jäsenvaltioissa on myönnetty noin 200 perinteisen kasvirohdosvalmisteen toimiluvat. Ne ovat kaikki eurooppalaiseen kasviperinteeseen kuuluvia. Monet niistä ovat yhden yrtin tuotteita. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä ja Ayurvedassa käytetään noin 1500 eri yrttiä, usein yhdistelminä. Sääntely siis aiheuttaa ongelmia ennen kaikkea näissä hoitoperinteissä.
 

EU:n sääntelyviranomaisilla on tarve erottaa, mikä on ruokaa ja mikä on lääkettä, kun taas Aasian järjestelmien kasvilääkinnässä ei ole tällaista eroa. EU:n lainsäädänössä rajanveto elintarvikkeiden, uuselintarvikkeiden, ravintolisien ja lääkkeiden välillä on epäselvää ja aiheuttaa tulkintaongelmia sääntelyviranomaisille ja hankaloittavat yritysten toimintaa. 
 

CAM Interst Groupin kokouksessa tuotiin esille kuluttajien valinnanvapaus terveydenhuollossa. Uudet Alankomaissa ja Sveitsissä tehdyt tutkimukset osoittavat, miten ylikuormitetut terveydenhuollon järjestelmät voivat tehdä suuria säästöjä käyttämällä CAM-hoitoja, jotka mahdollistavat lääkemenojen ja tavanomaisten lääketieteellisten toimenpiteiden vähentämisen. Potilaat, jotka käyttävät CAM-hoitoja kuormittavat vähemmän perusterveydenhuoltoa ja elävät terveinä pidempään. Siksipä ei ole yllätys, että Euroopan kansalaisten kuuleminen suositti, että EU: n on edistettävä yhteyksiä täydentävän-vaihtoehtoisen ja peruslääketieteen välillä: on säädeltävä alan tutkimusta ja koulutusta, luotava hyviä käytäntöjä ja vietävä CAM-hoitoja sairausvakuutuksen piiriin. Tämä vastaa kuluttajien kasvavaan kysyntään luonnollisista ja ennalta ehkäisevistä menetelmistä terveydenhuollossa. Komission oman arvion mukaan lääkkeet aiheuttavat vuosittain 197 000 kuolemantapausta, joiden kustannukset ovat € 79 miljardia / vuosi. Onkin aiheellista esittää kysymys, kumpi malli antaa enemmän aihetta työturvallisuuslainsäädännön kehittämiselle.
 

HH 5/2011

Vuoden 2010 alussa käynnistyi komission rahoittama (1,5 milj. €) kolmivuotinen CAM-tutkimusprojekti – CAMbrella. Sen tarkoituksena on kehittää hoitomenetelmien ja termien määrittelyä, kartoittaa potilaiden tarpeita, rakentaa puitteita CAM -lääkkeiden ja -hoitojen markkinoille sekä luoda suuntaviivat tulevalle CAM -tutkimukselle. EU:ssa pyritään myös saamaan riippumattomia vaikutusten arviomekanismeja luontaishoidoille. 

Komissio kannatti WHO:n julistusta (Declaration of Beijing, 2008), jossa valtioita kehotetaan tukemaan vaihtoehtoisia hoitoja ja tuomaan ne tiiviimmin mukaan kansallisiin terveydenhoitojärjestelmiin.

 

 CAMbrella sidosryhmä Suomesta?